Day 05: My hobbies

Vähän on tosiaan jäänyt tämän haaste systeemin kirjoittelu, mutta nyt sain itseni viimeinkin aikaiseksi hilattua vintille tonkimaan tavaroita, jotta saisin tämän postauksen tehtyä...

Tämäkin aihe on tuottanut hieman päänvaivaa, kun ei sitä oikein osaa määritellä missä menee harrastuksen ja keräilykohteen raja. Niidenkin raja kun on kovin häilyväistä. Mutta sain kuitenkin jotenkin järkeiltyä omassa päässäni, mitkä luokittelen harrastukseksi ja mitkä keräilyn kohteeksi.
VAROITUS!!!: Jälleen on pitkä postaus luvassa!!!

Ensimmäisenä voisin tuoda julki tärkeimmän harrastukseni, eli PIIRTÄMINEN:

Piirtäminen on minulle ollut monia vuosia jo todella tärkeä harrastus. Välillä se on ollut minulla jopa pakokeino tästä kovasta ja petollisesta maailmasta. Kun ammattikoulu aikana ja sen jälkeen sairastin pahaa masennusta, purin oloni monesti piirtämiseen. Se on tuonut minulle monesti iloa elämään ja saanut murheet näyttämään pienemmiltä, sen takia monet ammattikoulu aikoina piirtämäni työt ovat melkoisen synkkiä.

Nämä yllä olevat kuvat ovat siitä pliisuimmasta päästä, mutta kyllä niistä taitaa heijastua piirto hetken mielentila. Lyhyesti ilmaistuna työni sisälsivät paljon kuolemaa, surullisia hahmoja, väkivaltaa ja pettämistä. Suosikkini noista ekoista on tuo hirttäytynyt ukkeli ja kuolema viheltelee työnsä tehtyään!!=D (sairas huumori) Harmittaa vain, kun työt ovat olleet minulla kansiossa muovi taskuissa, niin ilmeisesti toisista kuvista on levinnyt vintillä tussin väriä, joka ilmenee tuossa lempi kuvassanikin keltaisina jälkinä!=(

Pikkuhiljaa parannuttuani masennuksen synkästä kierteestä alkoi töherryksiinikin tulla hieman valoisuutta.

Värejä olen myös vähän oppinut käyttämään töissäni. Se on kuitenkin vielä sen verran vieras asia, että olen edelleenkin pysyttäytynyt suurimmaksi osaksi pelkässä lyijykynän jäljessä. Työni ovat muuten useasti taustaltaan tyhjiä, en vain monesti keksi sopivaa taustakuvaa ja omalla tavallaan tykkään tuosta tyhjyydestä mikä takaa ammottaa. Ja pelkään monesti myös sitäkin, että huonosti suunniteltu tausta pilaa sen kuvan pohjimmaisen idean.

Tuossa ylhäällä on toinen kuva jossa ihme ja kumma on taustaa, mutta hieman autioksi se on siltikin jäänyt!=( Tuo musta valkoinen kuva taas on yksi suosikeistani. Tykkään hirveästi tehdä ainoastaan ääriviivoilla kuvaa, ilman varjostuksilla yms, jos ymmärrätte mitä ajan tuossa takaa. (huono selittään asioita) Mustaan pohjaan saa todella vaikuttavan näköistä kuvaa pelkästään jättämällä ääriviivat valkoiseksi, ja tuo hieman haastetta kuvaa suunnitellessa miettiä mitkä viivat kannattaa jättää ja mitkä tussata mustaksi!=)

vähän  gootti tyylistäkin kuvaa

Inspiraatiota kuviini saan monesti omasta elämästäni, mutta myös erilaisista piirto oppaista ja kirjoista jossa on eri taiteilijoiden töitä.

Osa kirjoista on tullut lahjaksi, mutta on niihin omaakin rahaa kulunut ihan kiitettävästi, eikä tuossa taida olla edes kaikki. Osa kun on yhä hautautuneena vintille jonnekkin muutto laatikoihin.

Haluaisin joskus panostaa oikein kunnon välineisiin, eli sitten miljoonan vuoden päästä kun olen miljonääri!!=D Noi nyt on suurin osa kirjakauppojen ale laarista ostettuja kynä sarjoja.


Koiran kanssa lenkkeily:
Melkoisen uusi harrastus ja osittain pakollinenkin, hyvässä mielessä. On edes jokin syy raahata tämä perse kämpän ulkopuolelle monta kertaa päivässä. Ja on se ollut melkoisen piristävääkin kun on koira talossa, ei tarvitse yksin täällä kämpässä kaikkia päiviä maleksia. Ja tuntee itsensä tarpeelliseksikin, kun on joku josta huolehtia. Ja mielikin virkistyy kun saa tuolla metsässä rämpiä ja ihailla maisemia!:)

Itämaiset kamppailu lajit:
Rakastan itsepuolustus lajeja yli kaikein ja oonkin niitä aikanani harrastanut enempi ja vähempi. Rakkaus kamppailulajeihin alkoi varmaan jo lapsena kun pelasin Tekkeniä pleikkarilla. Ne liikkeet ja kaikki on saanut sydämeni sykkimään todella voimakkaasti. Yläasteella aloitinkin Han Moo Do kamppailu lajin ja tykästyin todella paljon. Siitä suoritinkin keltaisen vyön. Harrastus katkesi siihen, kun ainoat naispuoliset ihmiset siitä ryhmästä lopettivat harrastuksen, enkä sitten itsekkään uskaltanut jäädä ainoaksi tytöksi 20 miehen kanssa.  Mutta kaipaus lajia kohtaan jäi hyvin suureksi.
Alettuamme Jarin kanssa seurustelemaan aloitimme yhdessä myös Aikido harrastuksen. Jari tosin ei ole kauhean sitoutumis intoinen noita tiettyinä päivinä ja tiettyihin kellon aikoihin oleviin harrastuksiin, joten se lopetti aika pian harrastuksen kesken. Ja muutaman kuukauden jälkeen minäkin lopetin perässä. Se ei oikein tuntunut omalta lajilta.

Muutamia vuosia sitten aloitin isäni innoittamana harrastamaan Karatea ja siitä suoritinkin keltaisen vyön. Mutta pieni välirikko isäni kanssa sai minut taas luopumaan hetkeksi harrastuksesta. Isäni on siinä harrastuksessa edennyt jo hirmuisen pitkälle. Hän jopa on nykyään valmentajana Karatessa. Jonain päivänä vielä puen valkoisen Karate pukuni päälle ja solmin keltaisen vyöni vyötärölle ja astun uudelleen saliin jossa potkut ja nyrkit heiluu ja salissa kaikuu isoon ääneen "KIAI"!!!

Käsityöt:
Kuten on jo tullut täälläkin jo nähtyä, niin olen nykyisin käsityö intoilija, vaikken ikinä siinä ole ollutkaan hyvä!=D Mutta yritystä minulla on ainakin ollut, varsinkin kun vertaa sitä purkamisen ja epäonnistumisen määrää mitä on joka ikinen kerta ollut vastassa kun jotain käsitöitä aloitan tekemään. Mutta ehkä jonain päivänä minäkin olen hyvä ompelija ja voisin tehdä itselleni paljon ihania ja uniikkeja vaatteita!!=D


Blogin kirjoittaminen:
Tämä on aivan uusi tuttavuus minulle. Blogi on kuulunut elämääni vasta muutamia kuukausia tälleen kirjoittamisen muodossa. Lukenut olen paljon eri ihmisten blogeja aiemminkin ja haave oman blogin kirjoittamisesta on kytenyt melkoisen kauan takaraivossa. Viimeinen roihahdus oman blogin kirjoittamiseen alkoi, kun satuin vahingossa löytämään tuttavani Hirttoyrtin blogin monen mutkan kautta. Ei tuntunut jotenkin enään oman blogin kirjoittaminen niin kauhistuttavan suurelta kynnykseltä, kun näki jonkun tutunkin sitä tekevän.
Olen aina muutenkin ollut kova kirjoittamaan asioita ja tämä tuntui hauskalta tavalta purkaa omaa elämää jonnekkin muuallekkin kuin iän ikuisiin päiväkirjoihin. Ja niitäkin minulla on ollut monia monia kappaleita!=D
Pienenä aina yhden ystäväni Heidin kanssa kirjoiteltiin tarinaa eri vihkoihin. Jutun juju oli se että toinen kirjoitta muutaman lauseen ja toinen jatkaa sitä tarinaa itselleen mieleen tulleella tavalla. Ja kyllä niiden tarinoiden takia ollaan naurettu ja myös tapeltu!!=D Molemmat kun oltiin niin jääräpäisiä luonteeltamme, meille tuli riitaa milloin oikein kirjoituksesta ja milloin siitä kuinka tarinan kuuluisi edetä!!!=D Elikkä siis kirjoittaminen on minulle aina ollut todella tärkeä harrastus. Nykyäänkin kirjoittelen kaikki ruokaohjeetkin mieluummin käsin, kuin että vaivautuisin niitä kopiomaan.

Ja kirjoittaminen tuo minun mielestäni paljon ihmisten luonnetta esiin!!:) Yläasteellakin kun kaikki muut kirjoittivat äidinkielen kirjan arvostelu aineet koneella, niin minä kirjoitin ne käsin. (okei okei, aina ei ollut edes oma valinta, koska meillä ei ollut varaa silloin tietokoneeseen) Tosin monesti se osui minun edukseni, että kirjoitin esitelmät käsin. Olin varmaan ainoa kuka meidän luokasta osasi enään kunnolla kirjoittaa kaunoa ja lisäksi sain aina piirtää hienoja aiheeseen sopivia kansikuvia, enkä tyytynyt vain tylsään koneelta printattuun valmis kuvake logoon ja otsikko siihen viereen menetelmään, mitä taas muut harrastivat ja saivat täten tekstinsä näyttämään kuolettavan tylsiltä!=D


Mutta siinä taitaa suurinpiirtein ollakkin kaikki minun harrastukset, mitä nyt harrastuksiin voin lukea. Onhan näitä tietysti uiminen, jota tosin harrastan paljon kesäisin, musiikin kuuntelu ja leffojen keräily ja katselu. No kaippa se keräilykin on jonkinlainen harrastus, mutta en sitä haluaisi tähän alkaa sepustamaan, koska teemana on tuonnempana aiheena keräilykohteet.