keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Hus pois hiljaisuus

Hiljaisuutta on jälleen pitänyt tovin.. Jotenkin olen ollut ihan hukassa kaiken tämän ajankäytön suhteen. Monesti on ollut paljonkin ideoita erinäisistä postauksista, mutta heti kun saan koneen eteeni ja alan kirjoittamaan, tulee jotain esteitä. Ihme kun kaikki lukijat eivät ole tyystin kaikonneet :D


Kuvaus intokin on ollut nyt vähän jäähyllä. On ollut melkoisen työteliästä totutella tähän uuteen ulkomuotoon, kun näin synnytyksen jälkeen en olekkaan enää niissä mitoissa mitä ennen olin. Kilollisesti en juurikaan ole kaukana niistä mitä olin ennen raskautumista, mutta muut kropalliset muutokset ovat olleet pitkän sulattelun takana ja tuntuu etten onnistu saamaan omaa silmää tyydyttäviä kuvia aikaiseksi sitten millään.. Itsekriittisyys kunniaan :D


Mitäs tänne kuuluu? Poika kasvaa hurjaa vauhtia, 7kk tuli eilen täyteen. Ollaan aloitettu tuossa n.kk sitten vauvauinti, josta on tullut todella mukava harrastus. Näkee muitakin vanhempia, muita lapsia ja nimenomaan mikä tärkeintä, pääsee vähän irti näistä kotokuvioista. Työkuviot ovat vähän mietityttänyt ja hakemuksiakin olen muutamiin paikkoihin laittanut, mutta mihinkään en ole kuitenkaan päässyt :( Tietysti en elämäntilanteeni vuoksi olekkaan se kärki ehdokas noissa työnhakujutuissa. Moni kun tänä päivänäkin kuvittelee, että äiti on sitten se joka aina jää kotiin kipeän lapsen kanssa, ihan niinkuin sitä isää ei olisikaan, tai toinen oletus mikä tuntuu olevan on, että aion tässä hetipiakoin jäädä uudelle mammalomalle. Sinällänsä hirveesti turhauttaa kun monesti näkee et sit noissa työpaikoissa on mieluummin niitä kännyköitä näplääviä ja työtä karttavia henkilöitä. Kunnon tunnollinen ahkera työntekijä ei kelpaa sitten näiden äitiyteen liittyvien syiden takia ollenkaan. Vai enkö vain osaa tehdä tarpeeksi myyvää hakemusta. Sekin tuntuu olevan melkoista tähtitiedettä. Pitäisi osata kirjoittaa mahdollisimman itteään kehuvasti, mielellään jopa yliampuvasti ja liioitellusti. Kun kirjoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi siitä millainen on ja mitä kokemusta on työstä, niin ei kelpaa... Huoh...


Jotain pientä muutosta olen tässä koittanut itseeni hakea. Kuten kuvista huomaa niin tukka läks! Oli jotenkin hirmu vapauttava olo. Tykkäsin hirmuisesti pitkistäkin hiuksista, mutta kun ne eniten tuntuivat olevan kiinni, niin mieleeni pälkähti ajatus niistä luopumisesta. Eräänä päivänä sitten varasin parturiin ajan ja kampaajalle sanoin että nyt tulee isoa muutosta. Enkä ole päivääkään katunut.


Toinen muutos mitä olen nyt opetellut elämääni ottamaan on huulipunan käyttö! :D Sitä olen monesti vierastanut ja sen sijaan olen enempi koittanut tehdä tummempaa silmämeikkiä. Nyt jos koittaisi pidättäytyä kevyemmässä silmämeikissä ja korostaa mieluummin huulia :) Tulee ehkä himpun verran raikkaampi ilme ainakin omaan silmään :) Älkää tosin kiinnittäkö huomiota näihin polvissa asti roikkuviin silmäpusseihin :D
Sellaiset pikakuulumiset tänne.. mitään erikoista en osaa nyt kertoilla kun arkeni on pääsääntöisesti kotona pojan kanssa huseeraamista, mutta josko tämä kipinä saataisiin taas kirvoitettua esiin, niin alkaisi niitä postaus ideoitakin pulppuamaan! ;) Oikeastaan voisinkin tähän loppuun heittää ilmoille sellaisen tehtävän teille lukijoille:

Lähettäkää postausideoita, mistä haluatte kuulla/ onko jotain kysymystä mielessä tai mistä haluatte minun kirjoittavan? 
Jos vain saan teiltä jotain kysymystä/ideaa niin voisin niistä aina toisinaan kirjoitella postauksia kun ei elämässä muuten mitään maata mullistavaa ole tapahtunut :)

Mitä teille kuuluu? Ihanan syksyisiä päiviä teille sinne ruudun toiselle puolelle <3