jos metsään haluat mennä nyt niin takuulla yllätyt

Tämä teksti on minulla ollut jo pitkän aikaa tekeillä ja sen julkaiseminen on siirtynyt aina muiden tapahtumien johdosta. Mutta nyt jos sen ehtisi tässä julkaisemaan ennen kun uusia kuulumisia ehtii tulemaan!=)

Kävin tuossa kevään ensimmäisinä oikein lämpöisinä päivinä piknikillä meidän lähi metsässä. Siitä taitaa olla aikaa muutamia viikkoja. Pakkasin laukkuuni pyyhkeen, kirjan, termarillisen lämmintä teetä ja eväsrasiaan tein itselleni voileivät ja sulatin pakkasesta vielä mukaan jälkkäriksi jonkun viinerin.

En oikein hallinnut tuota teen oikeaa mitoitusta tuollaiseen tummaan termariin, joten "fiksuna" plikkana minä tein teeni tavalliseen mukiin josta kaadoin termariin!!=D (on meinaan tarkkaa että teetä ja maitoa tulee oikea määrä)

Rakastan metsissä kuljeskelua, kun saa uppoutua jälleen ihan omaan maailmaansa, ilman mitään häiriö tekijöitä. Ellei lasketa yhtä hullua hirveä joka vaani mua yks päivä mettän reunassa muutaman metrin päässä ja lähti sitten yhtäkkiä puskat rytisten mettään päin. Että mä säikähdin!!!=D (perkeleen stalkkeri hirvi...)
Yhden metsä reitin varrella on iso kallio rykelmä, johon on ihana kiivetä, ja jonne mä sitten sen oman piknik paikkani pystytin.
Siitä piknikistä nauttimisesta ei vaan meinannut tulla yhtään mitään, kun tämä meidän ihana hurtta neitimme saa aina jonkun ihme vinku-riehumis kohtauksen aina kun jonnekkin pysähdytään. Että koita siinä nyt sitten nauttia rauhassa olostas!=D

Sain jollain ihmeellä hajotettua tuon termarinkin sillä reissulla!!=D Jotenki se vaan yhtäkkiä oli mulla tuhannessa pienessä osassa!!! (miten mä aina osaan hajottaa kaikki)

Vapusta oli jäänyt vielä saippuakupla koneita ni otin nekin mukaan metsä reissuun! Oli hauskaa katsella kuplien leijailevan ympäri metsää tuulen mukana!

Metsässä kulkeminen voi olla myös melkoisen viihdyttävää puuhaa!! Ainakin minun mielestä! Kun ei juokse koko ajan tukka nutturalla ja tiukkapipo päässä, voi siitäkin asiasta oikeesti pitää hauskaa, niinkun me mieheni kanssa usein teemme!=D

Varsinkin alku keväästä, kun metsä polun varrella oli yksittäisiä isoja lumikasoja minä huvitin itseäni potkimalla niitä nurin, kuvitellen samalla ne joksikin ihme vihollis monstereiksi. (ei, en ole pelannut liikaa tietokoneella) Ja Jari usutti aina Saran viimeistelemään lumi hirviön tuhoutumisen!!=D (onks tää ny sitä larppaamista?) Naurettu monet kerrat, et vitsi jos nää sekoilut joku joskus oikeesti livenä näkis, se joko sais sellaisen nauru kohtauksen ja kusis allensa tai sit se juoksis kirkuen pakoon ja soittais valkotakit paikalle!!!=D

En vaan voinut olla käyttämättä tilaisuutta hyväksi kun näin ton oksa hörhö härpäkkeen!!!=D

I die...vampyyrit ei kestä päivänvaloa...

Että tosi tällästä aikusta toimintaa, mut pitääks kaiken aina ollakkaan!=DJoten kannattaa olla varuillaan jos samaan aikaan liikkuu näissä metsissä, tai no suosittelen ettei kukaan liiku samaan aikaa mettässä, kun oon siellä sekoilemassa!!!=D