En varmaankaan aio jatkaa haastetta enää säännöllisesti, vaan saatan ottaa muutamia kiinnostavia aiheita sieltä ja tehdä niistä postauksen aina silloin tällöin, kun ei mitään muuta erikoista ole elämässäni sattunut tapahtumaan!!! Arkeni kun pääsääntöisesti pyörii töissä olosta ja kotona lepäämisestä, josta en usko kenenkään olevan niin kovinkaan kiinnostunut. Saatan myös tehdä muutaman kysymyksen uudestaan, koska huomasin että niihin moniin kysymyksiin on tullut muutoksia tässä vuoden kuluessa, ja toisekseen kun teitä uusia lukijoita on viime aikoina ilmaantunut seuraamaan blogiani (kiitos vain siitä todella paljon), ajattelin että ihan tutustumis mielessäkin on hyvä käydä jotkut aiheet uudestaan läpi!! (enkä oleta että kovinkaan montaa kiinnostaa selailla postauksia jostain vuoden takaa)
Minua on pitkään tehnyt mieli pohtia omassa blogissani omia uskomuksiani!! Se asia kun monesti on myös sellainen aihe, joka aiheuttaa jakautumista ja voimakkaita mielipiteitä!!!
Uskonnon asioihin ei voi olla arkena törmäämättä, vaikka kuinka haluaisi! Aina on joku joka tulee kaupungilla vastaan ja tunkee käteesi sen hemmetin jeesus lapun, tai aina kuulee uutisista kuinka taas eri uskontojen kansat ovat sotineet keskenään yms. Kaduilla kulkevaa mustiin pukeutunutta ihmistä saatetaan herjata saatananpalvojaksi, pelkästään hänen pukeutumisensa perusteella.
Itse satun vielä kuulumaan kirkkoon, mutta se että uskonko siihen, se on taas toinen juttu!!! Kirkkoon kuulumista on pitkittänyt ajatus perinteisistä kirkko häistä, mutta jossain vaiheessa olen kyllä ajatellut kirkosta erota, koska siitä ei minulle ole ikinä ollut mitään hyötyä.
Itselläni ei tällä hetkellä ole mitään teittyä uskontoa, jonka puoleen kääntyisin. Saatan ottaa monistakin eri suuntauksista itselleni ajatusmallia ja monissa eri uskonnoissa on minulle tärkeitä arvoja. Jos nyt oikein kunnolla alkaa pohtimaan, mikä uskonto olisi lähinnä omaa maailmaani, niin varmasti suuntautuisin itämaisiin uskontoihin. Henget ovat aina kiinnostaneet minua ja uskon että niitä täälä keskuudessamme saattaa hyvinkin olla, joko jumissa tai sitten ohjaamassa. Minkään spiritismin kannalla en ole, mutta välillä on tunne että vierellä saattaa olla joku, vaikka tiedostat että olet yksin kotona!!! Mummuni kuoleman jälkeen minulle kerran sattui eräs tapahtuma, jonka muistan varmaan ikäni. Olin kotona omassa huoneessani, pötkättelin sängyllä lukemassa kirjaa. Yhtäkkiä havahduin siihen kun jokin olisi ottanut käsivarrestani kiinni ja kuiskannut voimakkaasti korvaani jotain asioita. Sanoista en saanut selvää, mutta kirja kyllä lensi äkkiä lattialle ja jonkin tovin katselin huonettani paniikissa, että mikä tuon tunteen oli aiheuttanut. Jostain kumman syystä minulle tuli vahva tunne että kuiskaaja olisi ollut edes mennyt mummuni. No nyt te pidätte minua lopullisesti hulluna ja soitatte kohta jonnekkin mielenterveys toimistoon, että tulkaa nyt äkkiä laittamaan toi hullu suljetulle osastolle!!! Voi tietysti olla että kaipuu mummista oli saanut pääni kehittelemään tuollaisia harhoja, eikä vilkkaalla mielikuvituksella varmastikkaan ole yhtään sen vähempää arvoa tässä asiassa!!!=D
Mutta jostain kumman syystä minulle jäi tunne ja voimakas ajatus henkien läsnäolosta.
Itämaisessa kulttuurissahan uskotaan noihin henkiin melkoisen voimakkaastikkin. Edesmenneet sukulaiset vartioivat eläviä sukulaisiaan ja suojelevat niitä aina tarvittaessa. Saatetaan myös uskoa siihen, että jos henki riistetään raa-alla tavalla, voi se jäädä kummittelemaan todellisuuteen... (nyt se hullu on kattonu liikaa Kaunaa ja kuvittelee että se on todellisuutta)
Itämaisissa uskomuksissa on myös paljon samaa kuin Wicca-uskonnossa. Luonnolle annetaan myös todella paljon arvoa. Jossain määrin minäkin uskon tuohon, minua kiehtoo ajatus siitä että eri elementeillä voi olla toiselle ihmiselle vahvistava vaikutus. Itselleni vesi on ollut aina elementeistä lähinnä sydäntä. Aina kun pääsen uimaan, tunnen syvää rauhallisuutta itsessäni! Murheet kaikkoaa ja tuntuu että veden äärellä voin hengittää vapaammin. Vedessä oloni on vapautunut, saatan sukellella pinnan alla useita metrejä ja nauttia veden kohinasta korvissani. Tunne kuinka kevyttä liikkuminen vedessä on, on minulle todella voimakas vaikutus. Tunne että on vapaa kaikista murheista ja fyysisistä kivuista. (kärsin aina joko selkäkivuista tai hengitysvaikeuksista)
Pelkästään luonnossa kuljeskelu saattaa saada minun sisäisen myllerrykseni rauhoittumaan, vaikken olisikaan lenkkeily mielellä. Uskon myös että luonnon yrteillä on paljon tehokkaampi vaikutus sairauksiin kuin taasen jollain teollisuus lääkkeillä!!! Luontaistuotteet ovatkin alkaneet nykyisin minua kiinnostamaan enempi ja enempi.
Omiin uskomuksiini kuuluu myös ajatus uudelleen syntymisestä ja siihen liittyen että edellisessä elämässäsi olet voinut olla vaikka sammakko.
Uskon myös taruolentoihin. Lohikäärmeitä on varmasti ollut olemassa. Uskon myös taikuuteen. Itselläni on kyky aavistaa ennalta tilanteita ja nähdä enne unia jotka ovat toteutuneet pelottavan usein. Monta vuotta sitten kun vielä kotona asuin lähdimme veljeni kanssa aamulla samaa matkaa kesätöihin, minä menin autolla ja veljeni meni kevarillaan. Ajelin veljeni perässä jonkun matkaa ja häntä katsoessani siinä edellä minulle tuli päähän todella voimakas ajatus siitä että kaikki ei tänään tuu menemään tolla jätkällä hyvin. No me erkaannuttiin jossain vaiheessa, minä pääsin töihin ja työpäivän aikana tuo kammottava tunne vain voimistui. No tehdessäni lähtöä työmaalta sain puhelun veljeltäni, hän hätääntyneenä soitti, että pääsenkö heti tulemaan hänen luokseen että hän on ajanut kolarin. Kolarista veljeni selvisi onneksi säikähdyksellä ja mustelmilla, mutta kyllä sitä itse pelästyi todella paljon. Samanlainen tuntemus minulla oli viime kesänä kun lähdimme Turun keskiaikais markkinoille. Minulla oli aamulla tunne, että pitäisi jäädä kotiin. Sysäsin tyhmyyksissäni ajatukseni vaan syrjään ja koitin itselleni hokea, että mennään nyt kun ollaan siitä haaveiltu. No niinhän siinä sitten kävi että me ajoimme Turussa kolarin josta johtuen automme oli käyttökelvoton hyvän aikaa. Että kannattaisi aina kuunnella sitä omaa aavistustaan, jotta ei tälläisiä sattumuksia kävisi.
Miksi en usko kristinuskoon vaikka minut siihe on kastettu?
En ole tähänpäiväänkään mennessä löytänyt siitä uskonnosta ainoatakaan järkevää syytä miksi uskoa. Se kirja on niin täynnä ristiriitoja, etten voi sietää sellaista. Jos uskot, et saa tanssia koska se uskonnon mukaan herättää lihan himoja vastakkaisessa sukupuolessa joka puolestaan on syntiä, tanssi aiheuttaa myös mukamas ihmisten eroja ja pettämistä. Voitte uskoo kuinka mä nauroin tolle asialle kun satuin piruuttani lukemaan. Yleensäkkin se että kuinka raamatussa toitotetaan siitä kuinka pitäisi kaikki ihmiset hyväksyä sellaisena kuin on, mutta sitten kuitenkin siellä on hirvee lista siitä mitkä asiat ovat tyyliin mestaamisen arvoisia, kuten esimerkiksi homot, mustiin pukeutuneet ja lävistykset ovat heti ensi merkki saatanan palvonnasta ja näitä vastaavia esimerkkejä voisi luetella vaikka koko illan. Mäkin oon varmaan saatanan palvoja kun vaatekaappini pursuaa mustia vaatteita ja naamassa komeilee lävistys!! =D heh...
Lisäksi ne kaikki raamatun höpötykset jeesuksen tempauksista tuntuu kyllä niin jonkun keksimältä soopalta. Kuinka Jeesuskin on käynyt helvetissä yms. Mitä ihmettä se siellä on tehnyt? No joo haki jonkun tyypin pois sieltä ja diipa daapaa, mutta vähemmästäkin käy mielessä että eikö se ookkaan niin pyhimys kun sinne on kerta päässyt!!!=D Muutenkin oksettaa kuinka uskonnon varjolla ollaan monesti sodittu ja tehty pahaa ihmisille kuten paljon kohutut lapsiin sekaantumiset yms eri kristinuskon lahkoissa. Ja taisi siinä syytteessä joskus olla itse paavikin...
MUTTA tämä on vain minun ajatukseni kristinuskosta. Se ei tarkoita todellakaan sitä etteikö joku muu voisi näihin uskoa. Itseäni ärsyttää juurikin tuo sairas tuputtaminen että jokin tietty uskonto on ainoa oikea. Minun mielestäni jokainen saa uskoa millasiin asioihin tahansa, mutta ei sitä omaa asiaa tartte muille tuputtaa!!!
Onko teillä lukijoilla mitä ajatuksia uskonnosta ja mihin te uskotte?:) Onko muitakin enne unien/aavistusten omaavia?=)
Minua on pitkään tehnyt mieli pohtia omassa blogissani omia uskomuksiani!! Se asia kun monesti on myös sellainen aihe, joka aiheuttaa jakautumista ja voimakkaita mielipiteitä!!!
Uskonnon asioihin ei voi olla arkena törmäämättä, vaikka kuinka haluaisi! Aina on joku joka tulee kaupungilla vastaan ja tunkee käteesi sen hemmetin jeesus lapun, tai aina kuulee uutisista kuinka taas eri uskontojen kansat ovat sotineet keskenään yms. Kaduilla kulkevaa mustiin pukeutunutta ihmistä saatetaan herjata saatananpalvojaksi, pelkästään hänen pukeutumisensa perusteella.
Itse satun vielä kuulumaan kirkkoon, mutta se että uskonko siihen, se on taas toinen juttu!!! Kirkkoon kuulumista on pitkittänyt ajatus perinteisistä kirkko häistä, mutta jossain vaiheessa olen kyllä ajatellut kirkosta erota, koska siitä ei minulle ole ikinä ollut mitään hyötyä.
Itselläni ei tällä hetkellä ole mitään teittyä uskontoa, jonka puoleen kääntyisin. Saatan ottaa monistakin eri suuntauksista itselleni ajatusmallia ja monissa eri uskonnoissa on minulle tärkeitä arvoja. Jos nyt oikein kunnolla alkaa pohtimaan, mikä uskonto olisi lähinnä omaa maailmaani, niin varmasti suuntautuisin itämaisiin uskontoihin. Henget ovat aina kiinnostaneet minua ja uskon että niitä täälä keskuudessamme saattaa hyvinkin olla, joko jumissa tai sitten ohjaamassa. Minkään spiritismin kannalla en ole, mutta välillä on tunne että vierellä saattaa olla joku, vaikka tiedostat että olet yksin kotona!!! Mummuni kuoleman jälkeen minulle kerran sattui eräs tapahtuma, jonka muistan varmaan ikäni. Olin kotona omassa huoneessani, pötkättelin sängyllä lukemassa kirjaa. Yhtäkkiä havahduin siihen kun jokin olisi ottanut käsivarrestani kiinni ja kuiskannut voimakkaasti korvaani jotain asioita. Sanoista en saanut selvää, mutta kirja kyllä lensi äkkiä lattialle ja jonkin tovin katselin huonettani paniikissa, että mikä tuon tunteen oli aiheuttanut. Jostain kumman syystä minulle tuli vahva tunne että kuiskaaja olisi ollut edes mennyt mummuni. No nyt te pidätte minua lopullisesti hulluna ja soitatte kohta jonnekkin mielenterveys toimistoon, että tulkaa nyt äkkiä laittamaan toi hullu suljetulle osastolle!!! Voi tietysti olla että kaipuu mummista oli saanut pääni kehittelemään tuollaisia harhoja, eikä vilkkaalla mielikuvituksella varmastikkaan ole yhtään sen vähempää arvoa tässä asiassa!!!=D
Mutta jostain kumman syystä minulle jäi tunne ja voimakas ajatus henkien läsnäolosta.
Itämaisessa kulttuurissahan uskotaan noihin henkiin melkoisen voimakkaastikkin. Edesmenneet sukulaiset vartioivat eläviä sukulaisiaan ja suojelevat niitä aina tarvittaessa. Saatetaan myös uskoa siihen, että jos henki riistetään raa-alla tavalla, voi se jäädä kummittelemaan todellisuuteen... (nyt se hullu on kattonu liikaa Kaunaa ja kuvittelee että se on todellisuutta)
Itämaisissa uskomuksissa on myös paljon samaa kuin Wicca-uskonnossa. Luonnolle annetaan myös todella paljon arvoa. Jossain määrin minäkin uskon tuohon, minua kiehtoo ajatus siitä että eri elementeillä voi olla toiselle ihmiselle vahvistava vaikutus. Itselleni vesi on ollut aina elementeistä lähinnä sydäntä. Aina kun pääsen uimaan, tunnen syvää rauhallisuutta itsessäni! Murheet kaikkoaa ja tuntuu että veden äärellä voin hengittää vapaammin. Vedessä oloni on vapautunut, saatan sukellella pinnan alla useita metrejä ja nauttia veden kohinasta korvissani. Tunne kuinka kevyttä liikkuminen vedessä on, on minulle todella voimakas vaikutus. Tunne että on vapaa kaikista murheista ja fyysisistä kivuista. (kärsin aina joko selkäkivuista tai hengitysvaikeuksista)
 |
| Loch Nessin hirviö Tuosta on kyllä rauhallisuus ja vapautuneisuus kaukana, kun vesi olikin niin kylmää |
Omiin uskomuksiini kuuluu myös ajatus uudelleen syntymisestä ja siihen liittyen että edellisessä elämässäsi olet voinut olla vaikka sammakko.
Uskon myös taruolentoihin. Lohikäärmeitä on varmasti ollut olemassa. Uskon myös taikuuteen. Itselläni on kyky aavistaa ennalta tilanteita ja nähdä enne unia jotka ovat toteutuneet pelottavan usein. Monta vuotta sitten kun vielä kotona asuin lähdimme veljeni kanssa aamulla samaa matkaa kesätöihin, minä menin autolla ja veljeni meni kevarillaan. Ajelin veljeni perässä jonkun matkaa ja häntä katsoessani siinä edellä minulle tuli päähän todella voimakas ajatus siitä että kaikki ei tänään tuu menemään tolla jätkällä hyvin. No me erkaannuttiin jossain vaiheessa, minä pääsin töihin ja työpäivän aikana tuo kammottava tunne vain voimistui. No tehdessäni lähtöä työmaalta sain puhelun veljeltäni, hän hätääntyneenä soitti, että pääsenkö heti tulemaan hänen luokseen että hän on ajanut kolarin. Kolarista veljeni selvisi onneksi säikähdyksellä ja mustelmilla, mutta kyllä sitä itse pelästyi todella paljon. Samanlainen tuntemus minulla oli viime kesänä kun lähdimme Turun keskiaikais markkinoille. Minulla oli aamulla tunne, että pitäisi jäädä kotiin. Sysäsin tyhmyyksissäni ajatukseni vaan syrjään ja koitin itselleni hokea, että mennään nyt kun ollaan siitä haaveiltu. No niinhän siinä sitten kävi että me ajoimme Turussa kolarin josta johtuen automme oli käyttökelvoton hyvän aikaa. Että kannattaisi aina kuunnella sitä omaa aavistustaan, jotta ei tälläisiä sattumuksia kävisi.
Miksi en usko kristinuskoon vaikka minut siihe on kastettu?
En ole tähänpäiväänkään mennessä löytänyt siitä uskonnosta ainoatakaan järkevää syytä miksi uskoa. Se kirja on niin täynnä ristiriitoja, etten voi sietää sellaista. Jos uskot, et saa tanssia koska se uskonnon mukaan herättää lihan himoja vastakkaisessa sukupuolessa joka puolestaan on syntiä, tanssi aiheuttaa myös mukamas ihmisten eroja ja pettämistä. Voitte uskoo kuinka mä nauroin tolle asialle kun satuin piruuttani lukemaan. Yleensäkkin se että kuinka raamatussa toitotetaan siitä kuinka pitäisi kaikki ihmiset hyväksyä sellaisena kuin on, mutta sitten kuitenkin siellä on hirvee lista siitä mitkä asiat ovat tyyliin mestaamisen arvoisia, kuten esimerkiksi homot, mustiin pukeutuneet ja lävistykset ovat heti ensi merkki saatanan palvonnasta ja näitä vastaavia esimerkkejä voisi luetella vaikka koko illan. Mäkin oon varmaan saatanan palvoja kun vaatekaappini pursuaa mustia vaatteita ja naamassa komeilee lävistys!! =D heh...
Lisäksi ne kaikki raamatun höpötykset jeesuksen tempauksista tuntuu kyllä niin jonkun keksimältä soopalta. Kuinka Jeesuskin on käynyt helvetissä yms. Mitä ihmettä se siellä on tehnyt? No joo haki jonkun tyypin pois sieltä ja diipa daapaa, mutta vähemmästäkin käy mielessä että eikö se ookkaan niin pyhimys kun sinne on kerta päässyt!!!=D Muutenkin oksettaa kuinka uskonnon varjolla ollaan monesti sodittu ja tehty pahaa ihmisille kuten paljon kohutut lapsiin sekaantumiset yms eri kristinuskon lahkoissa. Ja taisi siinä syytteessä joskus olla itse paavikin...
MUTTA tämä on vain minun ajatukseni kristinuskosta. Se ei tarkoita todellakaan sitä etteikö joku muu voisi näihin uskoa. Itseäni ärsyttää juurikin tuo sairas tuputtaminen että jokin tietty uskonto on ainoa oikea. Minun mielestäni jokainen saa uskoa millasiin asioihin tahansa, mutta ei sitä omaa asiaa tartte muille tuputtaa!!!
Onko teillä lukijoilla mitä ajatuksia uskonnosta ja mihin te uskotte?:) Onko muitakin enne unien/aavistusten omaavia?=)
