Näytetään tekstit, joissa on tunniste ystävyys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ystävyys. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 11. elokuuta 2013

♥ Ystävä ♥

Sain tässä hiljattain päähäni todella extemporee idean ja uskaltauduin sopimaan tapaamisen blogiystäväni Aurélien kanssa!!
Yleensä välttelen tälläisiä uusiin ihmisiin tutustumista jos ei ole aivan pakko, koska pelko siitä mitä muut minusta ajattelevat sen jälkeen kun ovat kuulleet  minun ensimmäisen kerran puhuvan, on todella suuri... Olen liian usein joutunut huomaamaan kuinka toinen on innolla tulossa tutustumaan minuun ja esittelemään itsensä ja kun avaan suuni on tämän toisen innostus muuttunut hyvin nopeasti tyrmistyksen ja hämmästyksen sekaiseksi oloksi, katsotaan päästä varpaisiin, paetaan nopeasti paikalta keksien jotain typeriä tekosyitä ja lopuksi tilanne usein johtaa usean kuukauden ja jopa vuosien välttelyyn ja kiusaantuneeseen olotilaan...

Monesti netissä on helpompaa hyväksyä erilaisuus kun se toisen fyysinen "ongelma" ei ole siinä oikeasti konkreettisesti naaman edessä!! Harvemmin kukaan osaa todella kuvitella millainen jonkun ongelma on luonnossa kuten minun tapauksessani, harva pystyy kuvittelemaan kuinka käheä ja möreä ääneni oikeasti on... Ja varsinkin jos on kyse henkilöstä joka tapaa minut ensimmäistä kertaa suoraan kasvotusten esimerkiksi uudessa työpaikassa, on käytös ollut juurikin tuollaista mitä tuossa ylemmässä osiossa kerroin... Ihmisillä on todella ikävä tapa kuvitella, että tälläinenkin asia, kuin minun ääneni, olisi sellainen sairaus, että se jopa tarttuisi heihin..tai usein kuviteltu asia on se, että kun ääneni on tälläinen niin se tarkoittaa automaattisesti sitä että olen muutenkin kehitysvammainen ja aivoton mutaatio... Mutta annas olla kun menee aikaa sen muutamasta kuukaudesta muutamiin vuosiin, huomataankin että "oho tuohan onkin ihan ihminen, se jopa ymmärtää puhetta ja sen vamma ei oikeasti tartu minuun...ja se jopa oikeasti on mukava..."

Joten ymmärrätte varmaan miksi tosiaan jännitän uusia tapaamisia todella paljon vaikka sisimmässäni olen sellainen ihminen joka kaipaisi uusia ystäviä ja olisi innokas tutustumaan uusiin ihmisiin!! No päätin kuitenkin eräs päivä selättää nämä jännitykset ja ottaa sen riskin, että tapaan uuden ihmiseen kävi miten kävi... Olemme Aurélien kanssa tutustuneet täälä blogimaailmassa ja itseasiassa hän on seurannut blogiani melkein alusta asti!!:) Liityin myös hänen lukijakseen silloin muutama vuosi sitten ja päätin eräänä päivänä lukea hänen kaikki postauksensa läpi ja huomasin kuinka ällistyttävän paljon samaa meissä oli!!!:) Olemme olleet toistemme tukena niin hyvissä kuin pahoissakin asioissa ja hänestä on muodostunut korvaamaton ystävä täälä blogimaailmassa!!! Halusin viedä ystävyytemme seuraavalle tasolle ja vaihdoimme sähköpostiosoitteet jossa kirjoittelimme pitkiä viestejä ja sovimme tapaamiseen!!! Tämä neitonen asuu Jyväskylän suunnalla joten matkaa meiltä hänen luokseen oli reilu 200km suuntaansa!!:) Junallakin olisi varmasti päässyt helposti hänen luokseen, mutta ajattelin itse ajaa hänen luokseen jotta ei tarvitsisi kelloa kytätä koko aikaa juna-aikataulujen mukaan!!:)
Matkalla sattui jännä tapahtuma josta en hänelle muistanutkaan puhua... Jo matkan alusta asti minulla oli ollut taas sellaisia maagisia aavistuksia että kaikki ei tuu menemään hyvin!!! Pirkkalan kohdalla olo oli jo melkoisen kaamea, joten päätin poiketa pirkkalan Citymarkettiin ostamaan matkaevästä, koska olin ajallisesti todella paljon etuajassa... ja tadaa olo hävisi heti kun poikkesin päätieltä sivutielle.. Uskon vakaasti että jos olisin jatkanut matkaa suoraan perille asti olisi matkan aikana jotain vakavaa tapahtunut... Viime kerralla kun en kuunnellut vaistojani tapahtui meille tämä... Aavistin meinaan tuolloin aamulla ettei meidän tulisi lähteä kotoa minnekkään, mutta hinku päästä keskiaikaismarkkinoille meni aavistusten edelle... siitä lähtien olen päättänyt totella vaistojani, vahinkojen välttämiseksi!!! Mummulle soitettuani tämä sanoi että meillä on suvussa vaarin puolelta ollut juurikin tuollaisia noitamaisia kykyjä paljonkin!!!
Matka siis sujui todella hyvin tämän levähdystauon jälkeen ja sellainen olokaan ei enää vaivannut!!:)

Pääsin Jyväskylän keskustaan hyvissä ajoin ja sählätessäni liikenteen seassa löysin vihdoinkin itselleni parkkipaikan!!! Odottelin hyvän tovin ystävääni sovitussa tapaamispaikassa ja hermostuneisuuteni oli taatusti näkynyt kilometrien päähän!!!=D Ystäväni saapui paikalle ja ensiksi suuntasimme apteekkiin (hänen piti hakea muutamia lääkkeitä samalla..) jonka jälkeen matkamme jatkui kirpparille... Itse en löytänyt kirpparilta mitään mutta ystäväni löysi itselleen kauniin hameen!!:) Alkuunsa jutustelu oli todella jännittynyttä ja ei oikein tiennyt mistä olisi aloittanut puhumaankaan kun molempia jännitti aivan hirveästi!!! Mutta kirppari reissun jälkeen alkoi tunnelma muuttua rennommaksi ja juttukin luisti huomattavasti paremmin!!!:) Kävimme syömässä eräässä viihtyisässä salaattipaikassa.. Annokset olivat valtavia, mutta sitäkin parempia!!! Sanoinkin hänelle, että on todella vaikeaa löytää kunnon salaattipaikkaa, missä on oikeasti panostettu raaka-aineisiin ja että siitä salaatista löytyy muitakin elementtejä kuin pelkkä vihreä salaatti ja tomaatti!!=D
Kylmäsavulohi caesar salaatti omnom!!^^
Samalla syödessämme saimme vaihdeltua kunnolla kuulumisia ja kuulikin paremmin kun ei ollut sellaista liikenteen hälyä taustalla!!!:) Kävimme myös toisella kirpulla ennen kun siirryimme hänen luokseen, mutta emme sieltä löytäneet mitään ja hinnatkin olivat aivan liian korkeita!!! Hän asui aivan keskustan tuntumassa joten matka ei ollut pitkä!! Näin hänen ihastuttavat kissansa ja siinä hetki istuttiinkin ja paijailtiin heitä!!:) Siirryimme loppuajaksi läheiseen puistoon istuskelemaan ja juttelemaan!!!:) Lopulta kello alkoikin olla jo niin paljon että minun oli lähdettävä kotio päin!!!:(  Liian myöhään ajaessa voisi olla minulle kohtalokkaat seuraukset, kun on paha tapa nukahtaa auton rattiin!!!=/ Mutta matka seurana minulla olikin kaksi pussia karkkia, kaksi pulloa mehua, ensin oli iskä monta minuuttia, sitten seuraani astui äiti, ja lopuksi mummuni oli seuranani yli tunnin verran matkasta!!xD ei ei, en ole tulossa hulluksi, en kuvitellut heitä viereeni vaan puhuin heidän kanssaan puhelimessa matkan aikana!!=D Mummun kanssa oli lopetettava puhelu kun olin jo lähellä kotia, joten oli keskityttävä enempi liikenteeseen kapeilla teillä!!:)
Kotio päästyäni fiilis oli aivan mahtava ja itse ainakaan en katunut hetkeäkään tapaamistamme!!! Tämä kaunoinen on aivan yhtä ihana persoona luonnossa kuin millaisen käsityksen olen hänestä saanut blogin välityksellä!!!^^ Ja tuntuu kuin olisimme tunteneet toisemme aina!! Ehdottomasti täytyy ottaa tämä reissu joskus uusiksi!!!:) Kiitos ihanasta päivästä ystäväiseni!!