Näytetään tekstit, joissa on tunniste fantasiaa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste fantasiaa. Näytä kaikki tekstit

lauantai 20. syyskuuta 2014

Häämatka osa 5

Vähän on viivästynyt tämä viimeisen osan julkaisu.. Hajotin tuossa taannoin eräänä kauniina syysiltana pienissä punaviinihiprakoissa meidän läppärin (kröhöm) istumalla sen päälle!! :D Näyttö meni paskaksi ja kun sitä sitten erittäin "loistavilla" taidoillamme aloimme korjaamaan, onnistuimmekin hajottamaan sitä vain enemmän!! :D Mutta onneksi mieheni neuvokas ja osaava veli korjasi meidän läppärin ja nyt taas pääsemme sitä käyttämään. Tosin ehdimme ostaa uuden läppärin jo varalle koska emme tienneet saako sitä enää käyttökelpoiseksi tai että kauanko siihen mahdollisesti menee, laskut kun on kuitenkin koneella hoidettava yms, niin ei ilmankaan oltaisi voitu olla. Mutta asiaan...

Seuraavan päivän aamu alkoi perinteisesti karttoja ja seuraavia mahdollisia tutkimuskohteita selaillessa ja merkittäessä karttaan. Päätimme ottaa kohteeksi mammuttimuseon joka sijaitsi Köpiksen laitamilla. 



 Joutseneita siellä näkyi todella paljon! Tuli ihan koti mieleen <3 Oli hämmästyttävää miten kesyjä joutsenet olivat ja kuinka ne oleilivat ihan keskellä liikennettä, ihmisten kulkiessa niiden ohitte. Tätä joutsen perhettä seuratessa oli mielenkiintoista huomata kuinka vanhemmilla oli selkeät roolit tuossa mitenkä ollaan. Toisen lepäillessä ja hengailtuansa ihan muuten vaan piti toinen vanhemmista puolestaan vahtia ja suojeli perhettään mahdollisilta uhilta. En meinaan itsekkään menisi lähellekkään vihaista joutsenta, oli sen verran häijyn oloinen sähistessään ohi marssivalle koiralle. Koirakin kyllä katsoi pikkasen ihmeissään tyyliin "mitä siinä keuhkoot, oon vain ohikulkumatkalla!!" :D

 On ne vaan kauniita otuksia <3

 Pääsimme perille mammuttimuseoon, vaikka alkuunsa meinasikin näyttää epätoivoiselta kulkiessamme sokkeloisia katuja pitkin. Museo oli todella kiinnostava ja siellä oli myös paljon muidenkin eläimien luurankoja. Oli hämmästyttävää miten hyvin oli mammuttien luut säilyneet ja kuinka isoja mammutit olivat joskus olleet. Eipä onneksi tartte enää nykyisin niin isoihin otuksiin törmätä, siinä olis voinut käydä hassusti.

Noidan maustehylly

Käytteks te usein täällä?

Mieti ku uidessa tulis ton kokone fisu vastaan?

Kävimme myös kasvitieteellisessä puutarhassa, mutta tuohon aikaan vuodesta siellä ei ollut kyllä yhtään mitään katsottavaa, hirmuisen sotkuinen paikka, lampiin oli heitelty ties mitä roskia ja puoli alastomia ihmisiä oli ottamassa aurinkoa pitkin kenturoita!! Keväällä siellä varmasti olisikin paljon nähtävää kun kukat kukkii yms.


 Pyöreää tornia etsimme pitkään, jossain vaiheessa luovuimme jo toivosta sen löytymisestä, mutta sitten se kuin ihmeen kaupalla pönöttikin suoraan edessämme, onneksi emme ohi kävelleet!!:D

tornin vartija..siis paikallinen kylähullu..
 Torni oli koko matkan tuollaista loivaa liuskekivi nousua ilman ainootakaan porrasta.. mieheni jo suunnitteli kuinka hienoa olisi ollut tuo driftata volvolla aina ylös asti!! :D Ylhäällä oli näköalatasanne josta näki huikeat maisemat koko köpiksestä.


 Käveltyämme takaisin hotellille päin, satuimme törmäämään tähän katutaiteilijaan joka pelkillä spray maaleilla ja veitsellä teki nämä teokset. Kuvat oli loistavia ja olisin halunnut yhden kotiin muistoksi  mutta hänellä ei ollut tarpeeksi goottihenkistä työtä minkä olisin halunnut kotiuttaa. Koitin pyytää häntä tekemään jonkin linnan tai lohikäärmeen mutta sanoi että on muka liian vaikea tehdä, jota kyllä epäilen.. jälkeen päin mummuni kanssa asiaa pohdittua mietimme että josko hällä olisi tullut uskonto vastaan ettei siksi sitä suostunut maalaamaan.. tiedä sitten mikä oli todellinen laita...
Matkalla hotelliin päädyimme vielä katsastamaan erään ihanan fantasia liikkeen, jonne päätimme tulla paremmin seuraavana päivänä.

Kaikki mukaan mitä irti lähtee!! =D
 Viimeinen kokonainen lomapäivä meillä meni suunnatessa tähden muotoiselle linnalle joka osottautuikin linnoitukseksi. Linnaa paikka kun ei ollut nähnykkään... Paikka muodosti ison tähden jota ympäri kiersi vallihauta ja tähden sakaroilla ja sakarataitteissa oli paljon vanhoja tykkejä koristeena.
Killing the enemies
" Mitä? Enks mä saakkaan näitä matkalaukkuun mukaan? Byäääääääää...." 

 Kävimme katsastamassa myös paikallisen suositun nähtävyyden eli pieni merenneito patsaan. Todellinen tarina tuosta pienestä merenneidosta on hieman karumpi lopultaan kuin mitä Disney antoi ymmärtää omalla teoksellaan.


 Etsimme käsiimme tuon edellisenä päivänämme löytämän fantasia liikkeen ja voi sitä onnen määrää kun me kuljimme siellä liikkeessä sovitellessa eri haarniskoita, kilpiä, aseita ja päähineitä! Olo oli kuin lapsella karkkikaupassa!! =D Niin paljon tavaraa ja jos joskus voitan lotossa miljoonia niin ostaisin sen puljun tyhjäksi! :D

I`m going to curse you

Muutama tuliainen tuli ostettua mutta yksi esine jäi hirmuisesti vaivaamaan mieltä..

 Illalla pakkasimme jo laukut valmiiksi, Ilmarikin mahtui turvallisesti turvavöihin laukkuun!=D

Seuraavana aamuna heräsimme aikaisin aamupalalle, yön olin pohtinut tuota puuttuvaa esinettä joka oli tuohon ihanaan fantasia kauppaan jäänyt, itse jo olin luovuttanut asian suhteen mutta rakas mieheni intti että ehtisimme sen nippanappa hakea ennen hotellihuoneen luovutusta. Liike kun aukesi klo.11 ja klo.12 olisi huoneen luovutus, jos menisimme yhdeksitoista liikkeen oville odottamaan ja hakisimme esineen ja pyyhältäisimme takaisin hotellille niin ehtisimme hyvin.
Ensin ajattelin että ei se tuu onnistuun mutta pyyhältäessämme katuja pitkin tukkaputkella huomasin että ehkä tämä onnistuukin!! :) Ja voi juku sitä onnen määrää kun astelin se esine käsissä pihalle sieltä liikkeestä. Olin valmis lähtemään kotia kohti..

Ihana Hampaaton oli eräässä lelukaupassa, olisin senkin halunnut ottaa kotiin.. se olis hyvin mahtunut olohuoneeseen.. tai makuuhuoneeseen..oikeesti... olis sille paikka löytynyt!

Kevyet 8 tunnin venailut kentällä ei tuntunut missään kun tiesi että pääsee kotiin.. Reissussa on kivaa olla, mutta kotiin on vieläkin ihanampaa palata!! <3 <3 <3

maanantai 22. huhtikuuta 2013

I feel the wind in my hair and it´s whispering, telling me tings...


Aamulla katsoessani ulos lämpötilaa, huomasin sen olevan tuulesta huolimatta yli 10 astetta jopa plussan puolella. Siispä kokosin itseni ja kamppeet mukaan metsään samoilemaan!!! Lämmin tuuli puhalsi kasvoille koko matkan, ilmassa oli todellinen kesän tuoksu. (joopajoo, läheinen kanalahan siinä tuulessa haisi..)

Aurinko vielä näyttäytyi hieman pilvien seasta ja sai ajoittain sään tuntumaan vielä normaalia lämpimämmältä. Suuntasin taasen matkani lempi paikkaani, eli keskellä metsää sijaitseville kallioille!!! Olen pienestä pitäen ollut osa metsää, sinne olen aina rakennellut majoja mitä kummallisempiin paikkoihin aina puiden latvoista kallioiden onkaloihin!!! Samoillut kilometri tolkulla umpi metsässä etsimässä kaikkia kauniita paikkoja ja aina osasin takaisin kotiin, minulla on melkoisen tarkka suuntavaisto metsässä, en eksy helposti...

Metsä saa minusta esiin rentouden ja murheettoman olotilan!!! Kuten olen tainnut monesti ennenkin mainita. Sitä vain kulkee rauhassa ympäriinsä ja katselee kaikkea ihmeellistä mitä ympärillä näkee!!! Minä ainakin näen metsissä muutakin kuin harmaat puut... Näen paljon onkaloita, joissa kuvittelen kaikkien söpöjen otuksien majailevan ja tarkkailevan ohikulkijoita, näen kauniisti kajastavia auringon säteitä, jotka tuovat valoa tiheiden puiden lävitse, näen mättäitä jossa voisin hyvinkin kuvitella eri taruolentojen viihtyvän, kauniisti virtaavia ja kimmeltäviä puroja, näen erilaisia kasveja ja puita jotka kertovat omaa tarinaansa elämästä!!! 
tämäkin puu on rungoltaan suurimmaksi osaksi aivan vitivalkean kuoren peittämä, kuvittelen sen tarusormustenherrasta valkeaksi puuksi!!!=D
Vaikka olenkin jo ns."aikuinen", en ole hukannut mielikuvistustani minnekkään. En halua olla se tylsä aikuinen joka näkee asioissa vain sen harmaan puolen. Myönnän että mielikuvitukseni oli kateissa hetken aikaa ollessani ammattikoulu aikana pahasti masentunut, mutta nyt kun elämä hymyilee jälleen suurimmaksi osaksi ajasta, olen löytänyt sen saman lapsekkaan mielikuvitukseni takaisin ja aion kahlia sen itseeni kiinni niin vahvoilla ketjuilla ettei se enää toista kertaa katoa!!! Sillä ilman mielikuvistusta elämä on kovin vakavaa ja harmaata, kovin ykstoikkosta!!! Ja sitä minä en halua!!! Pitäkää vain muut lapsellisena, mutta minä aion jatkossakin hyppelehtiä pitkin metsiä, kuvitellen olevani haltija joka tarkkailee että kaikki on metsässä niinkuin pitää!!!:D Ensimmäisillä taisi jo tulla mielikuva larppi puvussa juoksevasta hullusta, älkää huoliko, ihan niin pitkälle en ole kuitenkaan mielikuvituksessani mennyt!!! (vaikkakin sekin kuulostaa kiinnostavalta) 


Ainoa mikä pistää mieleni matalaksi on se kun metsää jossa olen tottunut samoilemaan ollaan jostain kohtia kaadettu!!:(  Maisema on muuttunut osalta reittiä kovin karun näköiseksi!!:(
tässä kohtaa oli sankkaa metsää!!:(
Lisäksi naapureiden mukeloiden paha tapa harrastaa yhden reitin alkupätkällä kuulasotaa saa mieleni myös ärtyneeksi kun niitä muovi purkkeja on joka mätäs täynnä kuulista puhumattakaan!!! Luonto parka!!!:( olenkin monesti kerännyt mukaani ne purkin jämät, kuulia nyt ei pysty keräämään, tai no pystyisi mutta siinä olisikin jobia seuraavaks kolmeks vuodeks...
Lisäksi näin tänää lenkiltä tultuani että tämä mukeloiden äiti oli taasen maha pystyssä, heidän tehtävänä taitaa olla kansoittaa koko maailma (muksuja on ennestään heillä jo 7 tai 8)..opettaisi ensin käytöstapoja aikasemmillekkin ja miettis sit vasta uusien hankkimista!!! Huoh... -_-
No onneksi kuitenkin suurin osa vielä tutuista maisemistani eivät ole tämän vandalismin kourissa joten saan huoletta jatkaa siellä samoilua!!!
Yhdelle kalliolle on joku tehnyt pienen nuotio paikan, täytyy joskus ottaa jotai evästä mukaan ja sytyttää itsekkin tuohon pieni tuli ja nauttia luonnosta!!!^^
Ei muuta kun kaikki lukijat vaan uusin silmin metsiin samoilemaan!!! Siihen jää helposti koukkuun!!!

Tosin minun kanssani ei kannata samaa aikaa eksyä samaan metsään:
Are you scared?? You should be...