Varmaan jokainen tietää tuon kulovalkean tavoin levinneen haasteen "kutsumua", jossa pitää paperille kirjoittaa haukkumanimiä jota itse on saanut kuulla ja vetää niiden yli viiva ja kirjoittaa samalle paperille ilman yliviivausta sanoja joita mieluummin haluaisi ihmisiltä kuulla/ihmisten ajattelevan... Hirmu moni on tuohon haasteeseen osallistunut ja mm.facebook ja instagram onkin täyttynyt näistä kuvista ihan kiitettävästi tässä alkusyksyn aikana. Ajatus tuolla haasteella oli kaunis, jos näiden kuvien julkaisemisella saataisiin edes yksikin kiusaaja miettimään sanomisiansa ja täten myös jopa lopettamaan kiusaamisen, niin silloin tarkoitus olisi onnistunut.. Itse vain tälleen kiusauksen kohteena olleena ihmisenä lähinnä pudistelin päätäni mokomalle haasteelle, sillä en uskonut että tuosta haasteesta on yhtikäs mitään muuta kun että kaikki lievästi kiusauksen kohteena olleet pääsevät jakamaan kimppaan omat draamansa ja sanoma jää kiusaajilta täysin huomiotta. Enkä nyt vähättele kenenkään kokemuksia ja kiusauksen kohteena olemista, jokaisesta on varmasti tuntunut se pahalta ja jokaisella on oikeus tuntea olonsa surulliseksi siitä jos joku sinua haukkunut. On kiusaaminen tapahtunut missä muodossa hyvänsä, se on aina ehdottomasti väärin. Pointtini oli se, että tuntuu lähinnä siltä että ne todellisen elämän jokapäiväisen helvetin kokeneet pysyivät haasteesta tyystin poissa ja veikkaan että monikaan ei tykännyt siitä että tälläisellä kamppanjalla revitään taas ne vanhat haavat auki.. Lisäksi en usko että haaste oikeesti tavoitti juurikaan niitä kenen oikeasti pitäisi miettiä tekemisiään! Niin ainakin aluksi ajattelin..
Yhden tämä haaste ainakin tavoitti, joka tuli itselleni melkoisena yllätyksenä. Serkkuni myönsi julkisesti koko maailmalle että on kiusannut ja oikeasti pahoillaan siitä. Hän oli taannoin asiasta iltalehden otsikoissa ja nyt oli eilisessä A2 kiusaamisillassa mukana. Olen hänestä äärimmäisen ylpeä ja tiedän hänestä että hän on aidosti tapahtuneesta pahoillaan, eikä millään lailla ylpeä teoistaan. On ollut yhteyksissä kiusaamaansa henkilöön ja vilpittömästi pyytänyt tältä anteeksi. Tuossa eilisillan keskusteluohjelmassa käytiin läpi kiusaaminen monesta suunnasta, uhrin ja tekijän osilta ja mietittiin isohkon yleisön kesken, millä kiusaaminen saataisiin kuriin ja loppumaan, millä siitä saataisiin yleisesti paheksuttavaa ja täten loppumaan kokonaan. Monesti kun kiusaajat kiusaavat purkaakseen pahaa oloaan, tai kerätäkseen mainetta ja välttyäkseen täten itse kiusattuna olemiselta tai jopa eivät edes aina tiedosta koko kiusaamistaan. Syitä voi olla monia.. Alkuunsa keskustelu oli ihan mielenkiintoista ja erinäisiä näkemyksiä asioista oli jos jonkinlaisia. Mutta loppua kohen alkoi keskustelu olemaan jo niin naurettavaa, että mietin jopa telkkarin sammuttamista. Toiset sysäsivät vastuun vanhemmille ja kasvatukseen, toiset taas puolestaan sysäsivät vastuun täysin koulujen hoidettavaksi. Yleisössä oli myös koululaisia ja muita nuoria jota tämä asia lähinnä kosketti, mutta tuntui ettei heille annettu ollenkaan puheenvuoroa heidän sitä pyytäessä ja aikuiset vaan väänsivät siitä että kelle kasvatus kuuluu!! Ihan järjetöntä toimintaa.. Siinä sitten yksi nuori mies sanoikin hyvin, että eikö tarkoitus olisi kaikkien ottaa se vastuu kotona, koulussa ja kaveripiirissä, eikä sysätä sitä vaan jollekkin yhdelle taholle,.. Mutta kuten nykyisin aikuisilla tuntuu olevan melko peri ominaista niin tämäkin lause puoliksi ohitettiin kun alkoi taas se kina että kenen vastuulla on opettaa ettei kiusaaminen ole oikein..
Viimesimmät kilarit meinasin saada kun eräs opettaja siinä sanoi että kun on jo vuosia tästä kiusaamisesta jauhettu ja mikään ei ole muuttunut niin ei enää jaksa edes taistella sitä kiusaamista vastaan.. Sehän siinä onkin ratkasu että jätetään puuttumatta asioihin ja annetaan porukan vaan tappaa toisensa!! Kuitenkin erään toisen koulun edustaja kertoi kuitenkin että heillä ollaan saatu hyviäkin tuloksia kiusaamisen kitkemisestä pois..
Itse olen ainakin vankasti sitä mieltä, että parhaimpia tuloksia saataisiin sillä kun niille omille pienille kullan nupuille opetettaisiin jo vaahtosammuttimen kokoisesta nyytistä lähtien mikä on oikein, annetaan sitä omaa aikaa, kuunnellaan ja ollaan esimerkkejä, ollaan kasvattajia eikä niinku nykyisesti tuntuu että monet on vaan vierailevia tähtiä jota näkee pikaisesti tarhan/koulun jälkeen, tähtiä jotka nopeesti lappaavat ranskalaiset ja uunimakkarat naaman eteen ja käskevät painumaan loppuillaksi omaan huoneeseen etteivät häiritse, kunnes tulee aika mennä nukkumaan ja seuraavana päivänä sama rumba.. Nyky yhteiskuntakin tietysti paljon asettaa haasteita vanhemmille, monet kun joutuvat käymään useassa työssä/vuorotyössä elättääkseen perheensä, joten aikaa ei välttämättä ole, mutta mielestäni sitä pitäisi silti koittaa haalia kasaan, koskaan kun ei ole mielestäni liian kiire kysyäkseen jälkikasvun kuulumisia, vointia ja painottaa että on tärkeä vanhemmille ja että heille voi aina kertoa kaiken.. Omalla esimerkilläkin on todella suuri vaikutus, jos itse koko ajan arvostelee naapurin kaljamahaa tai naapurin rouvan kampausta, ei anna millään muotoa esimerkkiä että erilaisuus on hyväksyttävää. Sitten kun asiat kotona ovat kunnossa, tulee koulun velvollisuus jatkaa tätä positiivisen ajattelutavan kylvämistä eteenpäin. Jokaisella yksilöllä on tietysti myös oma velvollisuutensa, jokaisen pitäisi tajuta puuttua jos näkee kiusaamis tapauksia ja jokaisen pitäisi pyrkiä omalta kohdalta siihen että jakaa mieluummin positiivista energiaa kun negatiivista. Unohdetaan ne perinteiset ajatusmallit "ei kuulu minulle"!! Ja jos on huomannut että on vahingossa sanonut jollekkin jotain mistä toinen on saattanut pahoittaa mielensä, niin pyytää heti anteeksi ja sopia tilanne. Omalla kohdalla en usko koskaan siihen että omat kiusaajani tulisi koskaan pyytämään anteeksi, uskon että heitä tuskin pahemmin edes kiinnostaa olemassa oloni tai heidän aiheuttamat vahingot. Mutta itse ainakin olen päättänyt sen omalla kohdallani että pyrin puuttumaan jos näen kiusaamista, ja jos joskus käy sellainen tuuri että satuu jotain jälkikasvua saamaan, aion taatusti iskostaa heille sen ajatuksen että jokainen ihminen on saman arvoinen näyttää tai kuulostaa miltä hyvänsä, haluan että he puolustavat kiusattuja eivätkä asetu kiusaajan rooliin, lisäksi haluan että tiedostavat sen että aikaa heille on ja halua kuunnella kuulumiset ja murheet. Koko maailmaa ei yksi ihminen pysty muuttamaan mutta jos jokainen tekee osansa niin varmasti saataisiin asiat huomattavasti paremmalle tolalle..! :)
Näihin sekaviin sepustuksiin on kaiketi hyvä päättää tämä aivopieru ennen kun menee sekavammaksi! =D
Mukavaa syksyistä iltaa kaikille! :)
